Orivesi on minulle lapsuudesta tuttu paikka. En silti ole aiemmin ajatellut, että siellä olisi jotain hylättyjä paikkoja, joissa vierailla. Näin jälkikäteen miettiessäni pohdin, että miksipäs ei. Onhan siellä loistavat olosuhteet rakentaa jotain (lääniä on) ja jättää rakennus yksin omaan rauhaansa (lääniä todella on, sinne katoaa muutama tehdas poikineen). Niinpä tutkimuskohteeksi muotoutuikin Orivedellä sijaitseva hylätty Hiedan saha.
Saha ei meinannut alkuun löytyä, mutta paljasti lopulta sijaintinsa ja pääsimme jalkautumaan. Miljöö vetosi minuun, mielestäni paikka oli aika kaunis.
Hiedan saha on Josef Bergin vuonna 1885 rakennuttama sahalaitos. Alkuun tehtaassa oli sirkkelisaha, mutta myöhemmin 1800-luvun lopussa toimintansa aloitti raamisaha. Tällöin alueelle rakennettiin myös mylly tehtaan tarkoituksiin. Saha vaihtoi omistajaa 1906, jolloin aluetta laajennettiin ja sinne rakennettiin puusepänverstas ja myöhemmin puusepäntehdas. Saha vaihtoi omistajaa parin vuoden välein, kunnes sen omistajaksi lopulta vakiintui Niilo Korri. Hiedan saha myi sahatavaraa niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Saha vaihtoi vielä kerran omistaajansa, ja sen toiminta päätettiin lopulta lakkauttaa kannattamattomana vuonna 1884. Lopettamispäätöksen jälkeen saha toimi kuitenkin vielä vuoden 1985 puoliväliin asti puutavaraliikkeenä.
Myöhemmin vuonna 2005 saha tuhopoltettiin. Tästä syystä melkein koko saharakennus tuhoutui lähes täysin. Raamisahat ja osa tiilistä jäivät muistuttamaan sahan olemassaolosta. Varastokatos ja puusepäntalo eivät kokeneet mittavia vaurioita.
Kohde oli mielenkiintoinen ja vierailun arvoinen. Erityisesti hienoa oli nähdä vielä muutaman koneen rungot ja kuvitella, miten ne ovat entisaikaan paahtaneet täysillä. Nykyään ne ruostuvat hitaasti mutta varmasti päivästä toiseen täydellisen hiljaisuuden ympäröimänä. Niin maailma muuttuu: vilkkaasta tulee autioitunut, metelistä tulee äänettömyys. Tällaisen keskellä seistessä tuntee olonsa aika pieneksi.
Saha ei meinannut alkuun löytyä, mutta paljasti lopulta sijaintinsa ja pääsimme jalkautumaan. Miljöö vetosi minuun, mielestäni paikka oli aika kaunis.
Sahan rauniot |
Sisätiloissa ei juuri mitään ole. |
Yläkerta on aika luhistunut ja tyhjää täynnä. |
Ilmeisesti joku on majaillutkin täällä. |
Myöhemmin vuonna 2005 saha tuhopoltettiin. Tästä syystä melkein koko saharakennus tuhoutui lähes täysin. Raamisahat ja osa tiilistä jäivät muistuttamaan sahan olemassaolosta. Varastokatos ja puusepäntalo eivät kokeneet mittavia vaurioita.
Sortuneet tiilet ovat madaltaneet oviaukkoa radikaalisti. |
Autiot ikkunat kertovat hiljaista tarinaansa. |
Sahalta on ollut hienot näkymät. |
Varastorakennus |
Sahan alueella on paljon pöllyäviä kuukunanmunia. |
Äänettöminä seisovat sahan rauniot. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti